Ikkunat auki, kyllä se siitä! – Omakotitalon ilmanvaihdosta

+

Ikkunat auki, mihin me ilmanvaihtojärjestelmää tarvitaan?

Käsittelemme tässä artikkelissa nykyaikaisen omakotitalon ilmanvaihtoa “tavallisen ihmisen” näkökulmasta. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo ja poisto lämmöntalteenotolla eli siis ilmanvaihtokoneellinen järjestelmä.

Mikä on ilmanvaihdon idea?

Ilmanvaihdon tehtävä on pitää koti raikkaana ja sisäilma puhtaana sekä tasaisen lämpimänä. Kosteuden ja hajujen poistaminen on myös ilmanvaihdon yksi tärkeistä tehtävistä. Yksinkertaistettuna päätarkoitus on tuoda asuntoon raikasta ilmaa ja poistaa “likainen” ilma pois. Tähän toimenpiteeseen riittäisi pelkkä puhallin tai ikkunan aukaisu, joten miksi rakennamme monimutkaiset ja kalliit putkistot sekä laitteet? Vastataan tähän seuraavaksi.

Miksi koneellinen ilmanvaihto?

Pelkän ilmanvaihtuvuuden vuoksi nykyaikaista koneellista järjestelmää ei välttämättä tarvita, siihen riittäisi kevyemmätkin laitteistot. Nykyaikainen ilmanvaihto on suunniteltu vaihtamaan ilmaa talosta sen käyttöasteen mukaan, ja ilmanvaihtuvuus on tarkkaan laskettu jokaiseen taloon sen koon ja käytön mukaan. Keskimäärin 150m2 kokoisessa omakotitalossa ilmanvaihtuvuus on karkeasti noin 60 litraa sekunnissa.

Meillä Suomessa on vuodesta useita kuukausia pakkasta ja vuoden keskilämpötila noin +3c, tämän vuoksi emme halua “raakaa” ulkoilmaa niskaamme 60 litran sekuntivauhdilla. Tätä varten ilmanvaihtokoneessa on lämmöntalteenotto (LTO) joka ottaa lämpimästä poistettavasta ilmasta (sitäkin on 60 litraa sekunnissa) lämmön talteen ja siirtää sen “raakaan” ulkoilmaan. Tämä lämmöntalteenotto on täysin ilmaista, se hoituu mekaanisella ristivirtakennolla, sähköä ei siihen kulu ollenkaan. Kun ulkona paukkuu kovat pakkaset, niin lämmöntalteenottomme ei riitä lämmittämään tuloilmaa mukavan lämpimäksi ja niin, että emme valita “vedontunteesta”. Tämän vuoksi ilmanvaihtokoneeseen on rakennettu lisälämmitin (sähkövastus tai vesipatteri) joka lämmittää tuloilman lämmöntalteenoton jälkeen siihen lukemaan kuin olemme sen halunneet. Yleinen tuloilman lämpötila-asetus on noin +16 celsiusastetta.

Tuloilman lämpötilan lisäksi olemme päättäneet, kuinka paljon ja mistä huoneista ilmaa halutaan tuoda ja poistaa. Tämän vuoksi usein vintille on rakennettu ilmanvaihtokanavistot, jotka ohjaavat ilman liikkeet haluamiimme paikkoihin. Mainitsin myös, että haluamme tietyt määrät ilmaa tiettyihin huoneisiin ja huoneista pois. Tätä varten ilmanvaihtokoneessa on tuloilmalle sekä poistoilmalle omat puhallinmoottorit, joiden tehoja voidaan säätää. Huonekohtaisten ilmamäärien saavuttamiseksi katossa on tulo- tai poistoilmaventtiilit, joita säätämällä ja mittaamalla saadaan halutut ilmamäärät joka huoneeseen.

Haluamme, että saunan tai suihkun jälkeen pesutilat kuivuvat mahdollisimman nopeasti. Haluamme, että uuni syttyy hyvin, eikä työnnä savuja sisään. Haluamme, että ikkunat eivät huurru ja seinän rakenteet pysyvät kuivina. Haluamme, että ruoankäry ei jää tuntikausiksi leijumaan taloon. Haluamme, että saunassa riittäisi happi rajumpiinkin löylyihin.

Vaatimuksia meiltä kyllä löytyy listattavaksi ja näiden lisäksi haluamme myös, että asuminen olisi mahdollisimman energiatehokasta ja taloudellista. Näitä varten ilmanvaihtojärjestelmämme on olemassa kaikkine laitteineen, antureineen, suodattimineen ja putkineen. Me ilmanvaihtomiehet sanomme usein, että “silloin ilmanvaihto toimii hyvin kun sitä ei huomaa ollenkaan, sen huomaa vasta silloin kun se ei toimikkaan”

Ilmanvaihdolla on siis oleellinen merkitys asumisessa ja talon toimivuudessa sekä terveellisyydessä, siksi sitä kannattaa arvostaa ja pitää huolta!

-Kalle Paloniitty